Viime viikon Kauppalehden kirjoitukseen Porin Suomi Areena paneelista jäi vähän sellainen maku, että olisin seissyt jotenkin muussa rintamassa kuin mikä on yleisesti yrittäjien kanta käytävässä verokeskustelussa. Tulkinta on vähintäänkin outo, sillä ainakin jokainen paikalla ollut yrittäjä noteerasi esittämäni mielipiteet oikeina ja kannustavina. Samoin Suomen Yrittäjien johto.

Lähtökohtahan keskustelulle on Hetemäen työryhmän esittämä malli Suomen verojärjestelmän uudistamiseksi, joka tulee nousemaan ennen edessäolevia eduskuntavaaleja toivottavasti mahdollisimman keskeiseksi keskustelunaiheeksi. Tämä uudistus on välttämätön koko yhteiskuntamme elinvoiman turvaamiseksi. Myös kansainvälinen kilpailuasetelma haastaa meidän nykyjärjestelmämme. Ellemme kykene uudistamaan omaamme, jäämme jälkeen joka ainoa päivä ja sen maksavat niin yrittäjät kuin palkansaajatkin. Ja kaikkien edut heikkenisivät.Toistaiseksi asiasta on käyty hyvin niukasti keskustelua, vaikka sillä siis tulee olemaan erittäin laaja-alaisia vaikutuksia koko yhteiskuntamme elinvoimaan ja luonteeseen.

1. Uudistuksen olennainen sisältö on ansiotuloverojen ja yritysverotuksen keventäminen.Vaikutus olisi kaikkineen jopa lähes 2,5 mrd €. Samalla painopiste siirtyy välillisen verotuksen suuntaan. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta kaikkein tärkeintä on yhtiöverokantamme. Tiedämme myös miten verotus merkitsee myrkkyä estämällä työntekemistä ja lisäämällä tukiriippuvuutta.

2. Edessämme ovat suuret uhat. Ikärakenteemme, työttämyysasteemme ja julkisten menojen kasvupaine kasvattavat työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuja. TEL järjestelmämme sisältyy kovia kasvupaineita.Kunnallisverojen kasvupaine nykyehdoin lienee jossain 7 % tasolla.. Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeputki ovat maailmanennätysluokkaa. Verotukien arvo on jopa 13 miljardin € vuositasolla.

3. Tulemme tarvitsemaan laajempaa veropohjaa, ehdottamasti korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria sekä tehokkuutta julkiseen hallintoon. Näistä haasteista selviytymiseen tulemme tarvitsemaan kannustavaa ja oikeudenmukaista verouudistusta. Ilman sitä Suomen on täysin mahdotonta kuvitella selviytyvänsä suurimmasta yhteiskuntahaasteestaan.

4. Hetemäen työryhmän peruslinjaus tarkoittaa enemmän kevennyksiä kuin kiristyksiä verotukseen. Toki molempia paketista löytyy. Toinen osahan tulee valmistelusta ennen joulua. Talouskasvun ja paremman työllisyysasteen on tarkoitus tuottaa jaettavaa tulonsiirtoina eheän yhteiskuntamme turvamiseksi. Siis kattavaa verotusta kohtuullisella verokannalla.

5. Itse kritisoin Porin Suomi Areena-keskustelussa erityisesti kahta asiaa. Kaksinkertaista osinkoverojärjestelmää, joka ei noteeraa yritystoimintaan vääjäämättä sisältyviä riskejä. Sen tulisi tukea tervettä pääomamuodostusta ja tasetta. Osakesäästämisen verovapautta tulisi vakavasti harkita eikä muutaman tuhannen osinkotuloista pitäisi maksaa veroa, sillä osakesäästämisen tulisi olla järkevä säästämisen muoto. Toinen kritiikkini kohde oli T&K kannustimien puuttuminen kasvuyritykssiltä. Siitä on hyviä esimerkkejä vaikkapa Hollannista .Parempia esityksiä siis tarvitaan.

Edessä on vaativa uudistus, josta emme suoriudu ilman yritystoiminnan näkökantojen tarkkaa huomioimista. Vain kannustava yritystoiminta ja mielekäs työnverottaminen takaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden. Siksi uudistuksen tekemiseen tarvitaan nyt vahvoja puheenvuoroja yrittäjien suunnalta. Tämä on mahdollista olemalla mukana keskustelussa ja vaikuttamalla. Siitä kieltäytyminen olisi taktinen virhe.

Tämä oli esitykseni olennainen sisältö Porissa.